Arjen Sankarit -podcast nostaa digitaalisen suunnittelun alalta mielenkiintoisia ajattelijoita. Podcastissä nostetaan esille aiheita ja valintoja, joita digitaalisen palveluiden käyttäjät eivät välttämättä tule edes ajatelleeksi ja jotka kuitenkin vaikuttavat arkeemme ja ehkä jopa muuttavat meitä, yhteiskuntaa ja maailmaa. Jokainen jakso käsittelee laveasti omaa aihettaan, ja yhteisenä teemana jokainen vieras esittelee kuulijoille myös oman sankarinsa.
Arjen sankarit -podcastin ensimmäisen jakson aiheena on suunnittelun etiikka ja vieraaksemme saapuu Solitan suunnitteluyksikkö Palmussa työskentelevä palvelumuotoilija ja pelisuunnittelija Lauri Lukka, joka palvelumuotoilijan ammatin ohella on myös psykologi. Kysymme Laurilta mm. onko alustatalous nykyajan orjuutta, pitäisikö suunnittelua jollain tavalla reguloida, ja onko jotain mitä hän ei suostuisi tekemään eettisistä syistä.
Lauri Lukka on työssään pohtinut suunnittelun etiikkaa paljon. Siksi kysymmekin juuri Laurilta, mitä etiikka tarkoittaa suunnittelijan työssä?
“Suunnittelun lähtökohta on tehdä käyttäjälle jotain, joka tuottaa heille jotain arvokasta, edistää heidän tavoitteitaan ja heidän elämäänsä jollain tavalla - tekee siitä jollain tavalla parempaa. Suunnittelun näkökulmasta etiikka tarkoittaa paitsi käyttäjän palvelemista, myös sitä, minkälaisia arvoja pidemmällä tähtäimellä suunnittelutyö edistää, esimerkiksi yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta,” Lukka määrittelee.
Ennen kuin menemme aiheeseen syvemmin, tutustukaamme kuitenkin tarkemmin Lauri Lukkaan. Miten psykologista tuli pelisuunnittelija ja palvelumuotoilija?
“Pelisuunnittelussa on vahva linkki psykologiaan. Pelit ovat luonteeltaan sellaisia, että [suunnittelijana] sinun täytyy ymmärtää hyvin syvällisesti sitä, minkälaista kokemusta ja tempoa haluat peliin tuoda - minkälaista kokemusta se välittää. Halusin perehtyä enemmän tähän, ja päädyin Aaltoon opiskelemaan pelisuunnittelua ja tuotesuunnittelua,” Lukka kertoo.
Keväällä 2018 Lukka teki etiikasta sosiaalisessa mediassa kyselytutkimuksen, johon vastasi 52 suomalaista suunnittelijaa. Vastaajista 95% piti etiikkaa erittäin tärkeänä henkilökohtaisesti. 60% vastaajista oli sitä mieltä että heillä on hyvä ymmärrys etiikasta. 46% vastaajista oli sitä mieltä että organisaatio, jossa he työskentelevät, miettii tarpeeksi etiikkaa. Lisäksi peräti 13% vastaajista koki, että oli jossain vaiheessa työskennellyt sellaisen asiakkaan kanssa, jonka arvojen kanssa omat arvot ovat konfliktissa.
Lukan mielestä suunnittelun etiikasta ei keskustella riittävästi. Suunnittelutoimiston asiakasprojekteissa eettiset kysymykset jäävät usein prioriteeteissa muiden, tärkeämpinä pidettyjen tavoitteiden alle. Asiakkaan ymmärrys ja liiketaloudelliset tavoitteet menevät edelle. ”Suunnittelutyössä ei toisaalta ole eettisten kysymysten miettimiseen tarpeeksi tottumusta ja työkaluja, toisaalta ei myöskään riittävästi aikaa. Kuitenkin kaikessa suunnittelutyössä on mukana eettinen kulma,” Lukka kertoo. “Hyvänä vastalääkkeenä on tuoda asiakkaiden ääni voimakkaammin esiin.”
Mikä osa-alue etiikasta Laurin mielestä erityisesti vaatisi enemmän huomiota, ja mitkä on isoimmat ongelmat, joista ei osata puhua?
“Miten suunnittelija tunnistaa omat arvonsa ja peilaa niitä asiakkaalle tekemäänsä työhön on tärkeä pinta, jota pitää tarkastella. Mitkä ovat sellaisia asioita, joita itse haluaa edistää, ja minkälaisten tarkoitusten takana voi seisoa? Suunnittelutyö on luonteeltaan sellaista, että siihen täytyy omistautua. Ainoastaan jos pystyt uskomaan niihin tarkoituksiin, vain silloin pystyt tekemään korkeatasoista suunnittelutyötä,” Lukka painottaa.
"Suunnittelutyö on luonteeltaan sellaista, että siihen täytyy omistautua. Ainoastaan jos pystyt uskomaan niihin tarkoituksiin, vain silloin pystyt tekemään korkeatasoista suunnittelutyötä."
Etiikka liittyy vahvasti myös organisaation omiin tavoitteisiin. Läpinäkyvyys on tärkeää – se, että puhutaan avoimesti siitä, mitä organisaatio haluaa työllä edistää. “Vaatii organisaatiossa arvotyötä sekä tunnistaa arvot että kommunikoida niistä avoimesti ja sitä kautta löytää asiakkaat, jotka haluavat olla organisaation kanssa vuorovaikutuksessa,” sanoo Lukka.
Pitäisikö suunnittelun alalla sitten olla joku eettinen elin joka valvoisi suunnittelun etiikkaa, samalla tavoin kuin esimerkiksi journalisteilla? “Tällaisen elimen puute on näkyvää,” Lukka myöntää. “Kysymys on tietenkin, millä auktoriteetilla sitä voidaan tehdä?”
Lukka uskoo, että digitaalisten palveluiden eettisyyden tarkastelulle on entistä enemmän tarvetta. “On aika voimakasta liikehdintää sen suhteen, että ihmiset haluavat yhä enemmän perusteltuja palveluita, esimerkiksi terveydenhuollon piirissä, tai he kiinnittävät enemmän huomiota siihen, miten esimerkiksi vaatteet tuotetaan. Toisaalta, jos mennään digitaalisiin palveluihin, on trendi että esimerkiksi Facebookin käyttö on laskenut. Mikä osaltaan johtuu siitä, että ihmiset tarkastelevat kriittisemmin, miten Facebook vaikuttaa heidän elämäänsä,” Lukka avaa.
Tämä on suunnittelulle paitsi haaste, myös mahdollisuus. “Onko seuraavaksi mahdollista tuottaa esimerkiksi sosiaalinen media, jonka tuotteet on rajattuja, eivätkä loputtomia?” Lukka kysyy. ”Suunnittelijoilla on hyvä mahdollisuus huomioida nämä asiat ja kääntää tällaiset haasteet voitoksi ja oikeasti tehdä jotain arvokasta.”
Käytännön esimerkki digitaalisten palveluiden etiikan monimutkaisuudesta on kiusaaminen yhteisöllisissä peleissä. Missä menevät vastuun rajat, ja onko vastuu käyttäytymisestä alustalla lopulta pelin kehittäjällä vai käyttäjällä itse? Suunnittelijan täytyy joka tapauksessa ennakoivasti jo huomioida tämän kaltaisia kysymyksiä.
Yhteiskunnan tasolla puolestaan digitaaliset palvelut ovat mahdollistaneet muun muassa alustatalouden synnyn. Alustatalouden etiikka onkin Lukan mukaan todella tärkeä kysymys, josta on välttämätöntä käydä keskustelua. “Mikroyrittäjyyttä on sanottu nykyajan orjuudeksi. [Alustatalous on] niin valtava järjestelmätason muutos, että meidän on pakko käydä siitä keskustelua.”
Niin kauan kun digitaalisten palveluiden eettisyyttä ei vielä valvota, läpinäkyvyyttä lisäämällä voidaan kuluttajina ja suunnittelijoina punnita palveluiden eettistä arvoa. “Tarvitaan läpinäkyvyyttä ja myös tieteellistä tutkimusta siitä, miten erilaiset teknologiat vaikuttavat meihin,” Lukka sanoo.
"Tarvitaan läpinäkyvyyttä ja myös tieteellistä tutkimusta siitä, miten erilaiset teknologiat vaikuttavat meihin."
Hyvänä esimerkkinä tästä on Facebookin kaltaisten sosiaalisten median alustojen ja viestisovellusten vaikutus ihmisten keskittymiskykyyn. Viestisovellusten kohdalla onkin mietittävä, mikä tavoitettavuus on sopivaa ja mielekästä. Suunnittelijalle on omassa elämässä selvää, että kun tehdään suunnittelutyötä tai muuta syvää ajatustyötä joka vaatii keskittymistä, ei voida käyttää viestisovelluksia. Lukka onkin sitä mieltä, että viestisovellusten käyttöä voisi katsoa kriittisemmin.
Samoin peleissä kilpaillaan vahvasti käyttäjän huomiosta, ja pelisuunnittelijan on tasapainoteltava koukuttavuuden ja eettisyyden kanssa - pelit kun voivat toimia jollekin käyttäjälle pakokeinona todellisuudesta. Lukan mukaan median kentälle on ominaista, että siinä kilpaillaan käyttäjän ajasta. Vaikka toimiala haluaa että mediassa käytetään aikaa, on peräänkuulutettava myös yksilön omaa vastuuta.
“Ihmisten tulisi tehdä omaa arvotyötä siinä, mihin haluaa päivässä tuntinsa laittaa. Mikä on sopiva määrä käyttää jonkun median parissa? Meidän elämämme ovat hyvin erilaisia. Se mikä jollekin on liikaa, voi olla toiselle sopivasti jossakin elämänvaiheessa,” Lukka avaa. Kannattaa tiedostaa, käytetäänkö mediaa sen mielekkyyden vuoksi vai pakokeinona jostain. “Tärkeintä on, että yksilö on itse tehnyt sen valinnan, sen sijaan että ajautuu hallitsemattomasti tuotteen mukana,” hän painottaa.
Digitaalisten palveluiden etiikka on selvästi aihe joka vaatii keskustelua enemmän. Sen lisäksi että aiheesta keskustellaan suunnittelijoiden kesken, on tärkeää antaa ääni myös erilaisille vähemmistöille muun muassa palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta, jotta voidaan selvittää, palvelevatko tuotteet todella kaikkia käyttäjiä. “Meidän on mietittävä paitsi mikä on meille henkilökohtaisesti tärkeää, myös millaisia muutoksia haluamme yhteiskunnallisella tasolla edistää,” Lukka toteaa.
Jos kiinnostuit aiheesta ja haluat kuulla lisää Laurin ajatuksia, kuuntele myös Palmun oma podcast Palmun alla.
